Hyvin perusteltu kirjoitus.

Olen itse toimeentulotukiasiakkaana. Työmarkkinatuki ja asumistuki ei riitä menoihini. Tarvin sossusta lisärahaa.

Pidän suurimpana ongelmana pienen toimeentulotukisumman lisäksi sitä että kunnan sos.tstosta on vaikea saada laillinen toimeentulotukipäätös. Tuloja yliarvioidaan, vyörytetään ed.kuukaudelta jne.

Toimeentuloasiakkaat ovat kyllästyneet nykyiseen kuntien tiukkaan linjaan. Siirto Kelaan tuntuisi helpotukselta. Mutta siirtoa ei taida tulla.

Terve Pasi

"Tässä on kyse mielikuvista. Kelan konttorista yhteisesti maksettuja tukia on kunniallista hakea, olemmehan kaikki niihin oikeutettuja. Sossussa taas asioivat yhteiskunnan siivellä eläjät, hampuusit ja työnvieroksujat.

Onko vastuu tämän mielikuvan oikaisusta asiakkailla vai ei-asiakkailla? Kuka katkaisisi siivet musta tuntuu -totuuksilta?"

Satojen vuosien kuluessa muotoutuneet kulttuuriset "totuudet" hyväksyttävistä toimeentulomuodoista eivät välttämättä muutu ihan hetkessä vaikka Te sosialidemokraatit siitä hartaan toiveen esittäisittekin.

Illanistujaisissa esittäytyminen "opiskelijaksi" herättää positiivisia kysymyksiä alasta ja tulevaisuudesta. Esittäytyminen "eläkeläiseksi" herättää kysymyksiä harrastuksista ja lastenlapsista. Esittäytyminen "työttömäksi" herättää nöyryyttävää sääliä ja kiusaantuneita katseita. Tämä riippumatta siitä, että perustellusti voi väittää kaikkien em. ryhmien elävän "yhteiskunnan" tai "toisten" kustannuksella.

Uskoisin, että monelle suomalaiselle kynnys mennä "sossuun" ei ole ihan matala. Moni voi mieluummin nähdä nälkää. Pienillä paikkakunnilla myös nopeasti tiedetään ketkä "sossussa" käyvät, kun taas Kelassa voi käydä ihan kunniallisesti. Sosiaalisen osallisuuden tunteen kannalta ei ole ihan sama kummassa toimistossa (Mun puolesta riittäis kun kävis netissä) käy Sossussa olet osa "rupusakkia", Kelassa osa meitä kaikkia.

"Yksi huomio vielä. Kun asiakas tulee ensimmäistä kertaa hakemaan toimeentulotukea, tutustuu sosiaalityöntekijä asiakkaan elämänhallintaan kokonaisvaltaisesti. Katsotaan, onko tarvetta myös muuhun kuin rahalliseen tukeen."

Tässä viittaat mahdollisuuteen, että asiakkaan "elämänhallinta" ei olisi ihan kohdillaan. Näin usein varmaan onkin, mutta hyvin suurella osalla toimeentuloktukiasiakkaista ainoa sosiaalinen ongelma on perusturvaetuuksien alhaisen tason aiheuttama rahan puute. Tämän hoitamiseen ei tarvita byrokratiaa eikä edes tutkinnon suorittaneen "tädin" auliita neuvoja.

Järjestelmä osoittaa lähtökohtaista epäluottamusta ihmisen kykyyn järjestää omat asiansa, mikä ei varmaan lisää ihmistenkään luottamusta järjestelmään. Jos taas halutaan rakentaa kontrollimekanismeja esimerkiksi päihderiippuvaisille, tarjoaa nykyteknologia lähes rajattomia, tosin kyseenalaisia, mahdollisuuksia.

Ja sitten vielä kysymys:

Tuoreessa tutkimuksessa todettiin toimeentulotuen reipas korottaminen tehokkaimmaksi tavaksi vähentää köyhyyttä.

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/040a5afc-1fef-438a-8348-e8fc07531950

Miten arvelisit perusturvan korottamista aina yhtä "suurella sydämellä" vastustavan AY-liikkeen suhtautuvaan toimeentulotuen reippaaseen korottamiseen, siten, että perusosa yhdessä työmarkkinatuen kanssa yltäisi lähelle alimpia ansiosidonnaisia päivärahoja?

Jos kunta tekee laittomia toimeentulotukipäätöksiä, niin siihen varmaan pitää puuttua. Se on selvää, että esim. tulojen jaksottaminen useammalle kuukaudelle ei ole laitonta, vaan perustuu lakiin.

En usko, että jaksottamiseen tai muuhun tiukkalinjaisuuteen olisi ratkaisu tuen siirtäminen Kelaan; samaa lakia kaiketi sielläkin pitäisi noudattaa.

Ylipäätään toimeentulotuen taso ei siitä nouse, että se maksetaan eri momentilta. Ongelmia tuen suhteen toki on (ja paljon), mutta pitäisi miettiä, mitkä niistä saataisiin tällä ratkaistua, mitkä ongelmat pysyisivät ja mitä uusia ongelmia kenties syntyisi.

Ja vielä kerran. Pitää muistaa, Hyssälä on siirtämässä vain perusosan maksatusta Kelaan.

Niklas, mainiota pohdintaa jälleen. Huomioita huomioihin:

Varmasti on niin, että moni asiakas vain yksinkertaisesti tarvitsee rahallista tukea, ja hommat sujuvat sillä kohtuullisesti. On kuitenkin myös paljon niitä, joilla ongelmat eivät ole ns. ohimenevää sorttia, vaan tarvitaan apua eteenpäin menemiseksi.

Nyt on kyse siitä, kuka joustaa ja kuka siitä kärsii. On kahdenlaisia järjestelmiä: yksinkertaisia, jotka ovat epäoikeudenmukaisia, sekä oikeudenmukaisia, jotka ovat pirun monimutkaisia.

Asetetaan kysymys vaikka siten, että miten monta lastensuojelua tarvitsevaa lasta unohdetaan sillä hinnalla, että toimeentulotukea saisi eri virastosta?

Et Niklas varmaan kysyisi, ellet tietäisi vastausta ihan yhtä hyvin kuin minäkin.

Ay-liike (ja SDP) vastustavat sitä esitettyä mallia, jossa työmarkkinatukea nostettaisiin ja ansiosidonnaisia etuuksia samalla alennettaisiin. Ei näin.

SDP on esittänyt a) työmarkkinatuen tason korottamista, jolloin työmarkkinatuen saaja ei enää joutuisi samalla turvautumaan toimeentulotukeen ja b) kunnallisverotuksen perusvähennyksen kaksinkertaistamista, joka lisäisi pienituloisimpien käteen jäävää rahaa huomattavasti.

En osaa sanoa, mitä mieltä ay-liike on näistä. Perustulo ei kuitenkaan edelleenkään sytytä. Ei minua eikä em. organisaatioita.

mielestäni toimeentulotuki kelalle,että se olisi tasavertaista ja kaikki olisi samassa pisteessä.

Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelaan aiheuttaisi todennäköisesti räjähdysmaisen kasvun täydentävän ja ehkäisevän toimeenetulotuen menoissa parin vuoden sisällä. Nyt kun toimeentulotuen myöntäminen on kuntien vastuulla, niin toimeentulotukikäsittelijät - lähinnä etuuskäsittelijät - seuraavat tarkasti esim. asiakkaiden vuokrien maksua ja tarvittaessa ohjaavat perustuesta osan vuokranantajalle vuokran kattamiseksi ja asiakkaan asumisen turvaamiseksi. Onko Kelassa aikaa seurata vuokranmaksua taikka sähkölaskun maksamista? Ja mitä Hyssälä ja Brax tekisivät sitten niille kuntien työntekijöille joilta loppuisivat työt kun toimeentulotuki siirtyisi Kelaan? Ei Kela palkkaisi lisää väkeä, samoinhan kävi kun elatustukiasiat siirtyivät Kelaan. Vain aniharva vastaavaa työtä kunnassa tehnyt sai työpaikan Kelasta.

Minulla on sellainen kutina, että tätä perusosan siirtämistä ei ole esittävillä tahoilla kovin perusteellisesti tutkittu, eikä välttämättä halutakaan tutkia. Kansalaiskeskustelussa taas on se käsitys, että jos perusosa siirrettäisiin, niin kaikki saisivat enemmän ja helpommin ilmaista rahaa.

Toisin sanoen kaikki nämä tuen jakamisesta eri virastoihin aiheutuvat hankaluudet ovat toissijaisia, kun tarkoitus on rakentaa jonkinlaista perustulon sovellutusta.