Norjan ja Suomen rinnastaminen juuri millään tavalla on älyllistä epärehellisyyttä.

Kuitenkin toinen maa on luonnonvarojensa ansiosta nettovelkoja jolla on toistasataa miljardia dollaria jemmassa pahan päivän varalle ja toinen taasen "normaali valtiontalous".

Parahin T,

Onko siis niin, että yli sataa miljardia pahan päivän varalla pitävällä nettovelkoja-Norjalla ei ollut varaa käyttää veronalennuksiin yhtä paljon rahaa kuin "normaali valtiontalous"-Suomella? Siis mikäli verojen alentaminen on ylipäätään viisasta ja tarkoituksenmukaista, tietty.

Parahin Pasi,
itse näen asian niin, että Norjalla ei ole eikä ollut tarvetta käyttää veronalennuksia elvytyskeinona, koska talous pohjautuu niin vahvasti raaka-aineiden (kuten maakaasu ja öljy, osittain myös sähkö) vientiin ja jalostukseen.
Norjalle riitti elvytykseksi se, että öljyn maailmanmarkkinahinta ja kysyntä kohosi takaisin "normaalille tasolleen".

Verojen alentamisen autuus on taasen varsin mielenkiintoinen aihe, koska oman käsitykseni mukaan edes kansantaloustieteilijät eivät ole päässeet konsensukseen siitä, onko oikea tapa elvyttää keynesiläinen menoelvytys, puhdas veroelvytys vai mahdollisesti näiden yhdistelmä.

No mutta kai Norja jotain elvytystä teki sillä 95 %:lla, joka ei ollut veronalennusta. Tuskin siihen merkittiin raaka-aineiden hintojen kohoamista. Joka tapauksessa on niin, että Norja käytti veronalennuksiin 5 % elvytyksestä ja työttömyys oli elokuussa 3,2 %. Ehkäpä siellä elvytettiin vaikkapa investoinneilla, joiden työllistävä vaikutus on monta kertaluokkaa veronalennuksia suurempi.

Verojen alentamisen autuuteen taitavat uskoa enää ne kansantaloustieteilijät, jotka saavat palkkansa Suomen Valtionvarainministeriöstä.

"We are all Keynesians!", julisti The Economist jo vajaat pari vuotta sitten.

Sanoisin ihan näin perstuntumalta, että Norjassa vauhditettiin entisestään julkisia investointeja esim. infraan.

Kyllä, on se hienoa että Norjassa on työttömyysaste vain 3,2 %, mutta elvytystoimilla on siihen vähän tai ei mitään vaikutusta.

Lisäksi kyseenalaistaisin jälleen sen antaako Norjan työttömyysluvun suora vertailu mitään, kun sitä verrataan Suomen vastaavaan.

Itsehän voisin samalla tavalla todeta, että kyllä nuo Monacolaiset elvyttivät niin perhanan hyvin, kun työttömyysaste on 0.

Verrataan ihan huvin ja urheilun vuoksi maiden työttömyysasteita (lähteenä käytetty OECD:n tilastoja ja kyseessä on kyseisten vuosien elokuut):

Norja
2006 3,2
2007 2,4
2008 2,4
2009 3,2

Suomi
2006 7,7
2007 6,9
2008 6,4
2009 8,6

Kuten huomaat, viime vuosina maiden työttömyysasteet eivät ole olleet lähelläkään samaa suuruusluokkaa, johtuen lähinnä Norjan "epäreilusta" asemasta luonnonvarojen jakautumisessa.

Lisäksi jos nyt verrataan vaikka vuosia 2008 ja 2009, niin Norjan tehokas elvytys toimi niin hyvin, että työttömyysaste nousi vain 33,33 %.

Kun taasen Suomen tehoton veroelvytys oli niin tuhoisaa, että työttömyysaste nousi peräti 34,44 %.

Yo. vertailu selventää mielestäni varsin hyvin sen, miksi Urpilaisen vertailu (varsinkin kun verrataan elvytyksen onnistumista) Suomen ja Norjan välillä on lähinnä vaalikarjan sumuttamista.

Keynesiläisyys on toki nostanut päätään finanssikriisin jälkimainingeissa, mutta ei siitä nyt mitään laajaa konsensusta ole että se olisi se oikea tapa toimia.

Hyvä T! Nyt minä luovutan. :)

Paitsi, että tuo viimeinen kappaleesi vähän harmittaa. Mitä se tarkoittaa? Onko se vain sen toteamista, että eri talousgurut eivät ole yksimielisiä siitä, mikä olisi oikea tapa toimia? Konsensuksen puutteeseen vetoaminen on vähän sellainen argumentti, että sillä voi väittää kaikkia väittämiä vääriksi.

Parahin Pasi,

lähinnä hain tuolla sitä että kansantaloudessa on harvoin tilanteita joissa on yksi ainoa oikea ratkaisu ja ettei sen veroelvytyksenkään nyt mikään suuri saatana pitäisi olla.

Toki demarinäkökulmasta ymmärrän hyvin että Keynesiläinen menoelvytys tuntuu tutummalta/paremmalta vaihtoehdolta.

Kunhan nyt aikani kuluksi kyseenalaistelen.

Kyseenalaistaminen on ihan suositeltava tapa kuluttaa aikaa. Pysyy poissa pahanteosta. Ja sitä pitää tehdä jo ihan senkin takia, että kaikkialla maailmassa niin ei saa tehdä. Täällä lintukodossakin on hyvä välillä tarkistaa, että onko se vielä sallittua.

Ei kai veroelvytys suuri saatana ole, mutta sen näytöt murentuvat aika pian, kun siirrytään teoriasta käytäntöön. Jos sinä osoitat, että verojen alentaminen lisää työllisyyttä, niin minä lupaan osoittaa, että verojen nostaminen vähentää työttömyyttä. Ja molemmat tulevat olemaan ihan oikeassa - teoriassa.

Menoelvytys tuntuu paremmalta vaihtoehdolta jo siksi, että se tutkitusti lisää tehokkaasti työllisyyttä. Siinä on syytä riittämiin.

Erityisen vastenmielistä veroelvytys on silloin, kun vuonna 2007 tehtyjä veropäätöksiä aletaan vuonna 2009 kutsumaan elvytykseksi - aivan riippumatta siitä, miten nuo ratkaisut sopivat taloustilanteeseen tai mikä niiden vaikutus talouteen ja työllisyyteen on.